15. tammikuuta 2013

Pinokkion seikkailut - Carlo Collodi (1883)

Le avventure di Pinocchio
155 s.
Geppetto had only understood one thing of all this jumble of words - that Pinocchio was dying of hunger.  He took three pears out of his pocket, and said, giving them to him, "These three pears were for my breakfast, but I willingly give them to you.  Eat them, and may they do you good!"
"If you want me to eat them, kindly peel them for me."
"Peel them for you?" cried Geppetto, astonished.
"I would never have thought, my lad, that you were so refined and fastidious.  That's too bad!  We should get used, from childhood, to eating everything, and liking it; for one never knows what might happen in this curious world."

Puuseppä Geppetto saa käsiinsä puunpalan, josta päättää tehdä nuken.  Nukke herääkin eloon ja Pinokkioksi nimetty puinen poika joutuu huimiin ja lievästi sanottuina outoihin seikkailuihin.  Alunperin tarina oli jatkokertomus, joka päättyi Pinokkion kuolemaan. Collodi kuitenkin lisäsi kustantajansa pyynnöstä useita lukuja, joiden aikana Pinokkio oppii hyville tavoille, ja näin tarina muotoutui lastenkirjaksi.  Kuvitus on Gioia Fiammenghin käsialaa.

Pinokkio on suoraan sanottuna kiittämätön nulikka, joka on kaiken lisäksi helposti höynäytettävä.  Geppetto-parka joutuu odottelemaan huolestuneena kotosalla, kun poika seikkailee maailmalla ja antaa vallan houkutuksille.  Valheita ropisee kuin sieniä sateella, ja joka kerta nenä kasvaa aina vain pidemmäksi.  Toisen puoliskon aikana Pinokkiosta tulee kuitenkin siedettävämpi, kun tämä oppii vähitellen miten tullaan oikeaksi pojaksi.

En ole nähnyt Disneyn elokuvaa pitkään aikaan, mutta muistelen sen olleen taianomainen ja ehkä hieman pelottavakin.  Tästä kirjasta sen sijaan en oikein ole vakuuttunut.  Uusia hahmoja vyörytetään esiin yksi toisensa jälkeen, mutta en tajunnut kaikkien tarkoitusta.  Ehkä sivu -tai sanamäärää piti saada suuremmaksi?  Ja voi sitä sattumien määrää!  Joka tapauksessa, tarina ei iskenyt oikein millään lailla, mutta plussaa tulee siitä kaikesta outoudesta ja ehkä jopa hieman makaabereistakin tapahtumista.  Vai missä (nykyajan) lastenkirjassa olet viimeksi lukenut siitä, kuinka melkein heti tarinan alussa päähenkilöltä palavat jalat tuhkaksi?

* *

Osallistuu haasteisiin:  Lastenkirjat ja 1800-luvun kirjat

2 kommenttia:

  1. Tämä löytyy munkin klassikkolistalta ja olen innolla odottanut sen vuoroa. Oma arviosi ei nyt ollut mikään hehkuttava, mutta ehkäpä sitäkin enemmän mielenkiintoa sytyttävä. Saa nähdä, kuinka minun käy sitten aikanaan tämän kirjan kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen vähän sellainen vastarannan kiiski, että on ehkä hyvä jos kokeilet itse lukea kirjan :D Toivottavasti tykkäät!

      Poista