Naisten kaupunki: turkulaisten naisten historiaa - Anu Lahtinen, Sini Ojala ja Kirsi Vainio-Korhonen (2010)

208 s.

Ne ihmiset, jotka eivät sukupuolensa tai alhaisen yhteiskunnallisen asemansa takia voineet hankkia porvarioikeuksia eivät maksaneet elinkeinoveroja tai eivät edustaneet perhetalouttaan ulospäin, esiintyvät harvoin kaupunginarkistojen asiakirjoissa ja ovat tästä syystä pysyneet myös jälkimaailman silmiltä piilossa.  Osittain ongelmana on kunta- ja kaupunkihistorioiden kaavamaisuus ja vanhahtava perinne.  Uusimmassa historiantutkimuksessa naiset, lapset, perheet sekä yhteiskunnan vähäosaiset, prostituoidut, juopot ja vammaiset ovat jo nousseet esiin, mutta kunnallisissa tilaushistorioissa heitä tapaa vielä harvakseltaan.

Törmäsin tähän sattumalta etsiessäni jotain ihan muuta kirjaston nettisivuilta.  Aihe kuulosti mielenkiintoiselta, koska niin kuin lainauksesta käy ilmi, naisia ei historiankirjoissa paljoa nähdä.  Naisten kaupunki on osa Kerrottu ja koettu Turku -hanketta, joka kuului Turku 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkiohjelmaan, ja paneutuu sekä tavallisten että tunnettujen naisien elämään.  Täytyy tosin näin aluksi myöntää, että paria poikkeusta lukuunottamatta en tiennyt etukäteen oikeastaan ketään esitellyistä naisista.  Ja syy sille on tosiaan se, että miehet ovat enemmän vallanneet alaa historian saatossa, eikä varsinkaan ennen ollut suuren yleisön tietoisuudessa paljonkaan taitavia tai jollain tapaa edistyksellisiä naisia.

Ilman naisten työpanosta kodit olisivat olleet asuinkelvottomia ja kirkot rapistuneita, materiaalisesti köyhiä sekä nuhjuisia.  Tämä on myös senkin puolesta hyvä teos, että esille otetaan kaikenikäisiä naisia.  Ensimmäisessä osiossa keskitytään keskiaikaan.  Keskiajalta on vähän tietoa naisista, pääosin koska asiakirjoissa miehet toimivat vaimojensa edusmiehinä, vaikka joissain poikkeustapauksissa naiset saattoivat esimerkiksi harjoittaa kauppaa.

Toinen osio käsittelee aikaa vuosien 1600-1917 välillä, joka 1800-luvun sisältäen kiinnosti eniten.  Todella mielenkiintoisia naisia, esimerkiksi Anna Salmberg (1788-1868) oli tyttöpensionaattiajan arvostetuin turkulaisopettaja, joka opetti muun muassa Fredrika Tengströmiä ja varhaista suomalaista naiskirjailijaa Wendla Randelinia.  Fredrika avioitui myöhemmin Johan Ludvig Runebergin kanssa, joiden molempien kirjailijaidentiteetteihin vaikuttivat Walter Scottin romaanit, joihin Salmberg Fredrikan tutustutti.  Mitä yliopistoon tulee, turkulaiset naiset olivat pyrkijöiden eturintamassa.

Muista mielenkiintoisista henkilöistä voisi mainita muun muassa nämä:  Margareta Capsia (1682-1759) oli Suomen ensimmäinen ammattitaidemaalari, Charlotta Catharina Swedenmarck (1744-1813) oli yksi ensimmäisistä runojaan julkaisseista suomalaisnaisista ja muotokuvamaalari Dora Wahlroos (1870-1947) maalasi muun muassa alastomia ihmisvartaloita, joka oli harvinainen ja paheksuttu aihe 1800-luvun lopun naistaiteilijoiden tuotannossa.

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen katsaus Turun naisten historiaan, vaikka loppua kohden numeroja ja tilastoja alkoikin olla vähän liikaa omaan makuuni.  Oli myös aika virkistävää lukea paikoista, joiden sijainnit olivat tuttuja.  Se teki jotenkin kotoisan olon.

* * * *

Osallistuu haasteeseen:  Kansankynttiläin kokoontumisajot