Bloggaaja on nyt palannut Lontoon puolelta maailmaa, mutta ennen kuin kirjoittelen matkatunnelmista, perinteinen yhteinen lukumaraton odottaa (viidenteen pyrähdykseen en jaksanut laiskuuttani osallistua). Oksan hyllyltä -blogista näkee osallistujalistan sekä mistä tässä tapahtumassa on oikein kyse. Kaikki aloittelevat vähän eri aikoihin, mutta riittää että lukeminen ajoittuu osittain lauantain puolelle. Itse aloitan klo 00.00, mutta tällä kertaa en esittele kirjapinoa etukäteen. En yksinkertaisesti osannut päättää mitä vaihtoehtoja otan, tai edes sitä osallistunko tiiliskivellä vai ohuemmilla kirjoilla.
Aion kuitenkin nyt haahuilla vielä enemmän kuin ennen ja maistella lukemisiani ihan rauhassa. Jos tuntuu siltä, voin välillä katsoa jakson jostain sarjasta, unohtua syömään maratoneväitä tms. Paljon yli viidensadan sivun en siis usko pääseväni, mutta se ei tietenkään haittaa. Luin matkan aikana ainoastaan lentokoneessa, joten haluan vain omistaa suurimman osan päivästä kirjoille.
Tähän postaukseen päivittelen välillä edistymistäni, ja sen pidemmittä puheitta haluankin nyt toivottaa kanssamaratoonaajille hauskaa ja kirjaisaa vuorokautta!
Klo 2.01
Luettuja sivuja: 92
Luin loppuun Bridget Jonesin päiväkirjan, joka on maannut keskeneräisenä heinäkuun puolestavälistä asti. En vakuuttunut uuvuttavasta itsesäälissä rypemisestä, mutta ajatuksia kuitenkin heräsi sen verran, että kirjoitan siitä poikkeuksellisesti erikseen (yleensä teen maratonkirjoista lyhyet miniarviot). Testaan vielä ennen yöunia Jymyn mansikkajäätelöä ja lueskelen Saariston lapsia, joka on sekin parhaillaan kesken oleva kirja. Palaillaan huomenna!
- - -
Kuuntelin pitkälle yöhön musiikkia, joten herääminen jäi vähän myöhäiseksi. Luin kirjan aamulla loppuun, ja nyt mietin mitä seuraavaksi: näytelmä vai kauhua?
- - -
Klo 15.00
Luettuja sivuja: 186
Saariston lapset (1964) - Astrid Lindgren (kuvittanut Ilon Wikland), 235 s. (94 s.)
Suomentaja: Laila Järvinen
Osallistuu haasteisiin: Lastenkirjat ja Kirjallinen retki Pohjoismaissa
Oli väärin murehtia tulevista päivistä. Täytyi nauttia kuluvasta hetkestä, aurinkoisista aamuista kuten tämä. Silloin elämä on yhtämittaista onnea, selitti Melker. Oli suurenmoista mennä pyjamassa suoraan pihalle, tuntea ruoho jalkojensa alla, pistäytyä meressä laiturin luona ja istuutua sitten omin käsin maalaamansa puutarhapöydän ääreen, lukea kirjaa tai lehteä ja juoda aamukahvi lasten soristessa ympärillä - enempää hän ei pyytänyt elämältä.
Melkersonin perhe hankkii kesämökin Saltkråkanin saarelta, mutta Nikkarila tarvitseekin enemmän korjausta kuin luultiin. Saaristolaiskylä ja sen asukkaat kuitenkin lumoavat perheen ja tekemistä riittää. Kirja sisältää enemmänkin tuokiokuvia saaristoelämästä niin joulun aikaan, kesällä ja keväälläkin kuin yhden jatkuvan juonen. Sellaisenaan sitä on ollut mukava lueskella aina silloin tällöin. Saariston lapset on sympaattinen kesäkirja, jossa laineet liplattavat ja ruoho kutittaa jalkojen alla, mutta joka ei ole kuitenkaan liian pehmoinen ja pörröinen, vaan sisältää myös konflikteja. Malin joutuu olemaan perheen varaäiti oikean äidin kuoleman jälkeen, huolehtien sekä pikkusisaruksistaan, taloustöistä, että vähän hupsusta ja avuttomasta isästäänkin. Lapsikuvaus on realistista eikä liikaan nostalgisointiin taipuvaista. Saariston lapset oli itse asiassa ensin tv-sarja, josta Lindgren muokkasi romaanin, mutta tämä ei näy ollenkaan tekstistä, vaan kirja toimii sellaisenaan oikein hyvin.
Klo 19.37
Luettuja sivuja: 314
Hedda Gabler (1890) - Henrik Ibsen, 128 s.
Osallistuu haasteeseen: Kirjallinen retki Pohjoismaissa
Jälleen Ibsenin parissa. Tällä kertaa näytelmä kertoo Hedda Tesmanista (os. Gabler), joka on naimisissa kirjoihin ja työhön uppoutuneen Jørgenin kanssa. 1800-luvulle sijoittuvaa kotirouvan turhautumista höystettynä menneisyydestä lipuvilla haamuilla. Hedda on siinä mielessä mielenkiintoinen henkilö, että luonteeltaan tämä on melko manipuloiva ja itsekäs, mutta myös hyvin arvaamaton. Koskaan ei tiedä, mihin tai keneen levoton rouva Tesman kiinnittyy. Lähes neuroottinen nainen vaikuttaa kateelliselta ja mustasukkaiselta etenkin entisestä rakastajastaan. Loppu on hyvin äkkinäinen ja sellaisenaan uskollinen Heddan luonteelle, mutta siinä voi nähdä myös kaikuja naisten aseman vaikeudesta. Toisaalta, Heddaa ei painostettu naimisiin ja syyt naimisiinmenolle olivat muutenkin hyvin pinnalliset, joten sympatiat menevät tällä kertaa aviomiehen puolelle. Heddan omat turhautuneisuudesta johtuvat juonittelut myös johtavat traagiseen loppuun, kun paineet kasvavat liian suureksi, joten voikin kysyä oliko Ibsenin tarkoitus luoda Heddasta lukijan säälin vai inhon kohde. Niin kuin Rosmersholmassakin (1886), Hedda Gablerissa eivät juonenkäänteet sinällään vakuuttaneet, mutta Hedda on ensimmäinen Ibsenin näytelmä, jota voisin lähteä katsomaan teatteriin. Produktioita onkin Wikipedian mukaan ollut tasaiseen tahtiin, ja Heddan roolissa ovat olleet mm. Ingrid Bergman ja Cate Blanchett.
Klo 20.48
Luettuja sivuja: 442
Välipalaksi eläintentäyttöasiaa ja matkalta ostettua fudgea. Walter Potter's Curious World of Taxidermy (128 s.) on lyhyellä tekstiesittelyllä varustettu valokuvakirja viktoriaanisella ajalla eläneen eläintentäyttäjän Walter Potterin elämästä ja töistä. Kuvaelmien yksityiskohtaisuutta ei voi kuin ihailla. Tästä tulee myös erikseen arvio, koska haluan esitellä kirjan ja Potterin kunnolla, sekä esitellä sisältöä myös kunnollisin kameralla otetuin valokuvin.
Klo 23.53
Luettuja sivuja: 595
Sain luettua 153 sivua Walter Mosleyn Sinipukuisesta paholaisesta (1990). Veti todella hyvin mukaansa ja muistuttaa ihan oikeita 40-lukulaisia kovaksikeitettyjä dekkareita. Todennäköisesti ahmin loput kahdeksisenkymmentä sivua vielä ennen nukkumaanmenoa, koska en malta juonen juuri tihennyttyä jättää loppuratkaisua huomiselle.
- - -
Maraton on kuitenkin minun osaltani tällä erää ohi. Rauhallinen tahti osoittautui hyväksi päätökseksi. Sivumäärä on ihan ok ja suurin osa kirjavalinnoista osui nappiin, eikä eväissäkään ollut valittamista. Jossain vaiheessa teen vielä kierroksen muiden osallistujien blogeissa haistellen lisää maratontunnelmaa. Hyvää yötä!
Klo 2.01
Luettuja sivuja: 92
Luin loppuun Bridget Jonesin päiväkirjan, joka on maannut keskeneräisenä heinäkuun puolestavälistä asti. En vakuuttunut uuvuttavasta itsesäälissä rypemisestä, mutta ajatuksia kuitenkin heräsi sen verran, että kirjoitan siitä poikkeuksellisesti erikseen (yleensä teen maratonkirjoista lyhyet miniarviot). Testaan vielä ennen yöunia Jymyn mansikkajäätelöä ja lueskelen Saariston lapsia, joka on sekin parhaillaan kesken oleva kirja. Palaillaan huomenna!
- - -
Kuuntelin pitkälle yöhön musiikkia, joten herääminen jäi vähän myöhäiseksi. Luin kirjan aamulla loppuun, ja nyt mietin mitä seuraavaksi: näytelmä vai kauhua?
- - -
Klo 15.00
Luettuja sivuja: 186
Saariston lapset (1964) - Astrid Lindgren (kuvittanut Ilon Wikland), 235 s. (94 s.)
Suomentaja: Laila Järvinen
Osallistuu haasteisiin: Lastenkirjat ja Kirjallinen retki Pohjoismaissa
Oli väärin murehtia tulevista päivistä. Täytyi nauttia kuluvasta hetkestä, aurinkoisista aamuista kuten tämä. Silloin elämä on yhtämittaista onnea, selitti Melker. Oli suurenmoista mennä pyjamassa suoraan pihalle, tuntea ruoho jalkojensa alla, pistäytyä meressä laiturin luona ja istuutua sitten omin käsin maalaamansa puutarhapöydän ääreen, lukea kirjaa tai lehteä ja juoda aamukahvi lasten soristessa ympärillä - enempää hän ei pyytänyt elämältä.
Melkersonin perhe hankkii kesämökin Saltkråkanin saarelta, mutta Nikkarila tarvitseekin enemmän korjausta kuin luultiin. Saaristolaiskylä ja sen asukkaat kuitenkin lumoavat perheen ja tekemistä riittää. Kirja sisältää enemmänkin tuokiokuvia saaristoelämästä niin joulun aikaan, kesällä ja keväälläkin kuin yhden jatkuvan juonen. Sellaisenaan sitä on ollut mukava lueskella aina silloin tällöin. Saariston lapset on sympaattinen kesäkirja, jossa laineet liplattavat ja ruoho kutittaa jalkojen alla, mutta joka ei ole kuitenkaan liian pehmoinen ja pörröinen, vaan sisältää myös konflikteja. Malin joutuu olemaan perheen varaäiti oikean äidin kuoleman jälkeen, huolehtien sekä pikkusisaruksistaan, taloustöistä, että vähän hupsusta ja avuttomasta isästäänkin. Lapsikuvaus on realistista eikä liikaan nostalgisointiin taipuvaista. Saariston lapset oli itse asiassa ensin tv-sarja, josta Lindgren muokkasi romaanin, mutta tämä ei näy ollenkaan tekstistä, vaan kirja toimii sellaisenaan oikein hyvin.
Klo 19.37
Luettuja sivuja: 314
Hedda Gabler (1890) - Henrik Ibsen, 128 s.
Osallistuu haasteeseen: Kirjallinen retki Pohjoismaissa
Jälleen Ibsenin parissa. Tällä kertaa näytelmä kertoo Hedda Tesmanista (os. Gabler), joka on naimisissa kirjoihin ja työhön uppoutuneen Jørgenin kanssa. 1800-luvulle sijoittuvaa kotirouvan turhautumista höystettynä menneisyydestä lipuvilla haamuilla. Hedda on siinä mielessä mielenkiintoinen henkilö, että luonteeltaan tämä on melko manipuloiva ja itsekäs, mutta myös hyvin arvaamaton. Koskaan ei tiedä, mihin tai keneen levoton rouva Tesman kiinnittyy. Lähes neuroottinen nainen vaikuttaa kateelliselta ja mustasukkaiselta etenkin entisestä rakastajastaan. Loppu on hyvin äkkinäinen ja sellaisenaan uskollinen Heddan luonteelle, mutta siinä voi nähdä myös kaikuja naisten aseman vaikeudesta. Toisaalta, Heddaa ei painostettu naimisiin ja syyt naimisiinmenolle olivat muutenkin hyvin pinnalliset, joten sympatiat menevät tällä kertaa aviomiehen puolelle. Heddan omat turhautuneisuudesta johtuvat juonittelut myös johtavat traagiseen loppuun, kun paineet kasvavat liian suureksi, joten voikin kysyä oliko Ibsenin tarkoitus luoda Heddasta lukijan säälin vai inhon kohde. Niin kuin Rosmersholmassakin (1886), Hedda Gablerissa eivät juonenkäänteet sinällään vakuuttaneet, mutta Hedda on ensimmäinen Ibsenin näytelmä, jota voisin lähteä katsomaan teatteriin. Produktioita onkin Wikipedian mukaan ollut tasaiseen tahtiin, ja Heddan roolissa ovat olleet mm. Ingrid Bergman ja Cate Blanchett.
Klo 20.48
Luettuja sivuja: 442
Välipalaksi eläintentäyttöasiaa ja matkalta ostettua fudgea. Walter Potter's Curious World of Taxidermy (128 s.) on lyhyellä tekstiesittelyllä varustettu valokuvakirja viktoriaanisella ajalla eläneen eläintentäyttäjän Walter Potterin elämästä ja töistä. Kuvaelmien yksityiskohtaisuutta ei voi kuin ihailla. Tästä tulee myös erikseen arvio, koska haluan esitellä kirjan ja Potterin kunnolla, sekä esitellä sisältöä myös kunnollisin kameralla otetuin valokuvin.
Klo 23.53
Luettuja sivuja: 595
Sain luettua 153 sivua Walter Mosleyn Sinipukuisesta paholaisesta (1990). Veti todella hyvin mukaansa ja muistuttaa ihan oikeita 40-lukulaisia kovaksikeitettyjä dekkareita. Todennäköisesti ahmin loput kahdeksisenkymmentä sivua vielä ennen nukkumaanmenoa, koska en malta juonen juuri tihennyttyä jättää loppuratkaisua huomiselle.
- - -
Maraton on kuitenkin minun osaltani tällä erää ohi. Rauhallinen tahti osoittautui hyväksi päätökseksi. Sivumäärä on ihan ok ja suurin osa kirjavalinnoista osui nappiin, eikä eväissäkään ollut valittamista. Jossain vaiheessa teen vielä kierroksen muiden osallistujien blogeissa haistellen lisää maratontunnelmaa. Hyvää yötä!
Haahuileva lukeminen on metkaa. Mukavaa maratonia!
VastaaPoistaMari, niin on :D Kiitos!
PoistaMukavaa maratonia!
VastaaPoistaSaa nähdä kauan itse pysyn vielä tolpillani ennen kuin univelat vie voiton :)
Jassu, kiitos! Mulla silmäluomet jo painaa, vaikka aloitin vasta 40 minuuttia sitten :D
PoistaOnnea maratoniisi! :) Saa nähdä, mikä on oma sivumääräsaldoni. Aloitin vähän ennen kolmea ja olen saanut luettua vasta vähän yli kolmesataa sivua. No, välissä otin vähän nokosia, kun alkoin väsyttämään, sitten oli ruuanlaittoa yms. Mutta onneksi näitä lukumaratoneja ei tarvitse ottaa liian vakavasti! :)
VastaaPoistaAnna, kiitos samoin! Nimenomaan, liikaa stressiä tästä ei kannata ottaa. Aktiivista lukuaikaa on loppujen lopuksi yllättävän vähän kun alkaa puuhailla syömisten tms. kanssa. Nukkuakin tosiaan pitäisi jossain välissä :D
PoistaTäällä on aikainen aatu: menin törkeän aikaisin nukkumaan huonon olon takia, mutta jaksoinpahan nyt sitten herätä aikaisin lukemaan. :D Toivottavasti tämä päivä menisi paremmin lukemisen kannalta kuin eilinen. :)
VastaaPoistaKrista, mulla taas meni ihan päinvastoin: unohduin kuuntelemaan musiikkia yömyöhään ja nyt oli vaikeuksia herätä lukemaan :D Tsemppiä, toivottavasti olo on tänään parempi :)
PoistaBridget Jones saa oman arvionsa, ihanaa! Onko kyseessä eka osa? Muistan, että sinkkuaikoinani sain Bridgetistä riemastuttavaa vertaistukea.
VastaaPoistaSaariston lapset muistan hämärästi tv-sarjana, mutta en ole lukenut kirjaa. Taitaa olla niitä harvoja Lindgrenin kirjoja, joita en ole lukenut. Tsemppiä maratonille!
Elina, kiitos! Eka osa Bridgetistä joo, mutta en oikein itse osannut samaistua ihan kaikkeen. Ei kuitenkaan ihan toivoton kirja, mutta siitä myöhemmin lisää ;)
PoistaMinä taas en ole nähnyt tv-sarjaa, vaikka aina välillä huomasinkin sen tulevan televisiosta. Ihana kirja ainakin, suosittelen!
Oi, Saariston lapset on ihanan kesäinen ja elämän makuinen. Kuuntelin sen äänikirjana joitain vuosia sitten. Hyvää maratonia!
VastaaPoistaLukumato, kiitos! Todellakin, ihanan kesäinen kirja.
PoistaSaariston lapset on minulla muistissa vain ihanana tv-sarjana. Onpa kiva kuulla, mitä tykkäät kirjasta. Intoa sinulle lukemiseen!
VastaaPoistaMarikaOksa, kiitos! Pitää kyllä ehdottomasti joskus katsoa myös tv-sarja, oli tämä kirja sen verran ihana.
PoistaLentokoneita sun muut matkoihin liittyviä juttuja kannattaakin käyttää lukemiseen, jos vaan pystyy keskittymään. Toivottavasti saadaan Lontoo-raporttia aikanaan.
VastaaPoistaHyviä lukuhetkiä sinulle !
Rita A, lentomatkat tuppaavat yleensä väsyttämään, mutta tällä kertaa pystyin aika hyvin keskittymään. Raportti tulee todennäköisesti jo ensi viikolla, kunhan saan ensin kuvat järjesteltyä.
PoistaKiitos!
Hauskaa maratonia! Minä en osallistu tällä(kään) kertaa, koska olen menossa Flow-festareille, mutta kannustan teitä muita. ;)
VastaaPoistaSuketus, kiitos! Sulla on kyllä hyvä syy olla osallistumatta, olisinpa Flow'ssa itsekin ;) Hauskaa festaria!
PoistaIloista maratonin jatkoa! Olen itse parhaillaan tankkaustauolla :) Odotan kiinnostuneena Lontoon raporttiasi.
VastaaPoistaRaija, kiitos! Tankkaus on kyllä tärkeää maratonilla, jotta jaksaa ;) Tarvitsen varmaan matkakuvienkin läpikäymisessä tankkaustaukoja, sen verran paljon niitä on :D
PoistaOikein hyvä lukusaalis! Minuakin Bridget Jonesin itsesääli vähän ärsytti. Hän on kolmikymppinen nainen ja silti koin olevani häntä paljon kypsempi...
VastaaPoistaSanopa muuta. Välillä mietin olinko lukemassa jonkun teinin päiväkirjaa. Harvinaisen epäkypsä kolmikymppiseksi työssäkäyväksi naiseksi.
PoistaOnneksi olen muuten tyytyväinen lukumaratonin saldoon.