Lukumaraton

Se on täällä.  Blogini ensimmäinen lukumaraton!  24 h aikaa lukea niin paljon kuin sielu sietää (vaikka nukkumiseen käytetyt tunnit lasketaankin mukaan).  Olisin ottanut kuvan evästyksestä, mutta kamerani kuoli enkä nyt tähän hätään löytänyt mistään laturia.  Olin aamulla ranskalaisella torilla syömässä muutamat churrot, ja ostin mukaan pari patonkia sekä macaron-leivoksen.  Sen verran hyvää muonaa oli tarjolla, että taidan käydä siellä vielä uudestaankin.  No, joka tapauksessa, tässä on se kirjapyramidini, josta napsin fiiliksen mukaan luettavaa.  Aurinkolasit toivottavasti tulevat käyttöön, jos sää on myöhemmin hiukan aurinkoisempi.

Fanny Hill (1748) - John Cleland
Itsemurhaklubi (1878) - Robert Louis Stevenson
Vastaathan kirjeeseeni, Miss Lonelyhearts (1933) - Nathanael West
Nälkä (1890) - Knut Hamsun
Kahvila Mabillon (1952)- Satu Waltari
Saints and Strangers (1980)- Angela Carter
Nalle Puh (1926) - A. A. Milne
Kummitusmatkat (1989) - Karen Dolby, Susannah Leigh ja Sarah Dixon
Yllätysmatkat (1988)- Karen Dolby, Martin Oliver ja Gaby Waters
Ninni, surkea noita (1987) - Orvokki Annala

Sitten vain lukemaan.  Päivittelen tosiaan tähän postaukseen edistymistäni, eli tervetuloa seuraamaan!

Klo 17.44

Luettuja sivuja:  288

Kummitusmatkat (1989) - Karen Dolby, Susannah Leigh ja Sarah Dixon, 144 s.

Yllätysmatkat (1988) - Karen Dolby, Martin Oliver ja Gaby Waters, 144 s.

Pisteet:  * * *  Suomentaja:  Esa Mela 

Puzzle Adventures -sarjaan kuuluu runsaasti erilaisia visaisia tehtäviä vähän isommille lapsille, ja sarjan Kummitusmatkat oli yksi lapsuuden suosikeistani.  En edes muista miten monta kertaa sen kirjastosta lainasin, mutta jokaisella kerralla oli yhtä hauskaa venytellä aivosoluja.  Teema toi vielä lisäjännitystä, vaikka missään vaiheessa ei varsinaisesti pelottanutkaan.  Yllätysmatkat ei ollut entuudestaan tuttu, enkä pitänyt siitä yhtä paljon.  Ainoastaan muinainen Rooma oli  mielenkiintoinen, mutta dinosaurukset ja avaruus eivät ylipäätään kiinnosta.  Lainasinkin opuksen lähinnä uteliaisuudesta.  Dinosaurus-tarinassa oli käynyt pieni moka suomennosvaiheessa, sillä siinä mainittiin lopussa kaksi kertaa joku Antti, vaikka sellaista henkilöä ei kertomuksessa ollut.  Molemmissa kirjoissa tehtävät olivat mukavan monipuolisia matematiikasta ja salakirjoituksen tulkinnasta esineiden bongailuun, ja Brenda Haw'n kuvitus oli isommissa kuvissa ihanan yksityiskohtaista.  Haastavuutta lisäsi myös se, että edellisten sivujen tapahtumat ja tehtävät kannattaa painaa tarkasti mieleen, jotta jotkut uudemmat tehtävät pystyy ratkaisemaan.  En ihan kaikki tehtäviä osannut (pitäisikö olla huolissaan?), joten lunttasin ratkaisut takasivuilta :D

- -

Nyt syömään pastaa ja sipulirenkaita, jälkkäriksi macaron.

- -

Klo 22.08
Luettuja sivuja: 475
Kahvila Mabillon (1952) - Satu Waltari, 187 s.
Pisteet:  * * * *

Rahat ovat jatkuvasti lopussa, mutta se ei haittaa, koska tuntemattomille voi aina myydä runoja, eikä rakkautta kukaan pysty ottamaan pois.  Mustapukuiset, pitkätukkaiset ja rähjäiset eksistentialistit herättävät paheksuntaa vetelehtimisellään.  Pehmeäturkkisia kissoja joka puolella, lemmikkimarsuja kanniskellaan mukana.  Savuisia kapakoita, ongintaa Seinen rannalla viinipullon kera, meluisat kahvilat.  Waltari opiskeli itse aikoinaan Pariisissa, ja kirjoitti niistä kokemuksista tämän esikoisteoksensa.  Hurmaavia tuokiokuvia Pariisin kuhinasta ja sen hilpeistä asukkaista sekä ihmisistä, jotka osaavat nauttia elämän pienistä asioista.  Pitää piknikin vaikka yhdellä sardiinipurkilla jos huvittaa, tai liftata kuumana kesäpäivänä maaseudulle.  Olemisen ja elämisen riemua, ja juuri tästä syystä täydellinen kesäkirja.

- -
Unohduin hetkeksi surffailemaan netissä ja vastailemaan kommentteihin.  Lähden leikkaamaan patonkia.
- -

Klo 23.34
Luettuja sivuja: 515
Ninni, surkea noita (1987) - Orvokki Annala, 40 s.
Pisteet:  * * * 
Osallistuu haasteeseen:  Lastenkirjat

Palataan lapsuuden suosikkeihin.  Muistan lukeneeni tätä aina uudestaan ja uudestaan mammalla ollessani, ja jokin aika sitten ostin tämän omaksi netistä.  Hentoinen Ninni uskoo olevansa liian tavallinen noidaksi, eikä luutakaan jaksa tätä kannattaa.  Tämän vuoksi Ninnin pitää taittaa maitse pitkä ja vaarallinen matka noitien säännölliseen suurkokoukseen muiden pilkattavaksi.  Vasta nyt kun luin tämän vuosien tauon jälkeen tajusin miksi pidin tästä niin paljon.  Ninnillä on aluksi huono itsetunto ja moittii itseään kaikista epäonnistumisistaan, mutta ystävällisen keijun avustuksella ja suuren seikkailun myötä tajuaa, ettei suuruuteen tarvita ulkoisia asioita.  Muiden ihmisten ei kannata antaa lannistaa.  Positiivisilla ajatuksilla pääsee pitkälle, kun taas jatkuvalla vähättelyllä vain sabotoi itseään.  Kirjassa myös muistutetaan, ettei mikään tule automaattisesti vaan itsekin tulee nähdä vaivaa haluamiensa asioiden eteen.  Toisaalta, kaikki suuri ja mahtava ei aina ole välttämättä kaunista ja hyvää.

- -
Nyt on pakko saada jätskiä.  Äkkiä alakerran kauppaan ennen kuin se menee kiinni!
- -
Yksi kirja jää nyt keskeneräisenä yöpöydälle.  Hyvää yötä!
- -

Klo 11.34
Luettuja sivuja:  642
Saints and Strangers (1980) - Angela Carter, 127 s.
Pisteet:  * * * *

Carterin Verinen kammio -novellikokoelma on yksi suosikeistani, ja vaikka tämä ei yltänyt ihan sen tasolle, lumouduin tästä niin etten malttanut millään mennä nukkumaan.  Carterin inspiraatiot ovat ilmeisesti lähes aina aiheita, joista olen itsekin kiinnostunut.  Pidin erityisesti ensimmäisestä novellista The Fall River Axe Murders, jossa viivytään hetki Bordenien talossa juuri ennen kuin perheen tytär murhaa vanhempansa.  Kaikki tarinat kietovat verkkoonsa, ja jotkut kyseenalaistavat jollakin tavalla lukijan ennakkoasenteet.  Marginaalin naiset pääsevat päähenkilöiksi, ja heidän tarinansa kerrotaan uudessa valossa.  Tunnelma on läpi kokoelman unenomaista, eroottista ja hypnoottista.

Klo 12.58
Luettuja sivuja: 792
Nalle Puh (1926) - A. A. Milne, 150 s.
Pisteet:  * *
Osallistuu haasteisiin:  Lastenkirjat


Näiden veijarien yksinkertaisuudessa on kieltämättä jotain hurmaavaa, mutta en silti päässyt oikein sisälle tarinoiden lastenlorumaiseen jaaritteluun.  Havaitsin myös Puhissa pieniä itsekeskeisyyden piirteitä hunaja-ahneuden lisäksi.  Ei tätä myöskään ole hirveästi älykkyydellä siunattu (olisiko pelkkää vanua korvien välissä?), mutta se tekee karhusta ihan sympaattisen pikku otuksen.  Syvempiä merkityksiä en huomannut missään tarinoista, mutta ehkä vain hämäännyin siitä melko ärsyttävästä muodosta, johon filosofiset hapatukset oli piilotettu.  Toisaalta olisin kiinnostunut lukemaan artikkelin, jossa kuulemma kerrotaan metsän asukkaiden lukuisista persoonallisuushäiriöistä.

- -
Näin, maraton on nyt tässä.  Jälkitunnelmista lisää myöhemmin tänään!
- -