Suon kansaa - P. V. Glob (1965)

The Bog People
304 s.

Siinä lepäsi parituhatta vuotta vanha muinaisajan ihminen.  Vain muutamia tunteja aikaisemmin kaksi miestä oli kaivanut hänet päivänvaloon suon helmasta.  Hyvin päätökseen saatettujen kevätkylvöjen jälkeen miesten täytyi jo ajatella tulevan talven kylmyyttä ja he olivat ryhtyneet leikkaamaan turvetta liesien ja uunien polttoaineeksi.  Työskennellessään he huomasivat turvekerroksesta yhtäkkiä tulevan esiin ihmiskasvot, jotka olivat niin hyvin säilyneet, että he luulivat seisovansa äskettäin tapahtuneen murhan paikalla.  He ilmoittivat sen vuoksi asiasta Silkeborgin rikospoliisille, joka heti saapui paikalle.

Muumiot ovat kiinnostaneet jo nuoresta iästä lähtien, vaikka Rosalia Lombardon näkeminen erään tiedelehden sivuilla saikin aikaan reilusti kylmiä väristyksiä.  Sittemmin Palermon kapusiiniluostari on päässyt "pakko nähdä" -matkakohdelistalleni, ja kiinnostus balsamoituihin ruumiisiin on laajentunut muun muassa suoruumiisiin.  Globin teosta tanskalaisista suoruumiista pidetään yhtenä arkeologian klassikoista, eikä turhaan.  Kirja oli viihdyttävästi ja erittäin selkeästi kirjoitettu, ja sopii myös niille jotka eivät tiedä paljon mitään esihistoriasta.

Aihetta täysin tuntemattomille voisi mainita, että Egyptistä löydetyt muumiot ovat nimenomaan balsamoitu, kun taas esimerkiksi nämä suoruumiit ovat säilyneet humushappoisen veden ansiosta.  Ne on löydetty vahingossa esimerkiksi turvetta kerättäessä, kun Egyptissä on ollut laajalti tutkimusretkikuntia muumioiden löytämiseksi.  Glob käsittelee myös lyhyesti ulkomailta löydettyjä suoruumiita, mutta pääpaino on Tanskan rauta-ajassa ja sen ihmisten elintavoissa sekä uskomuksissa.

Kirjoittamisajankohta (1960-luku) näkyy tekstissä ajoittain, ja lukujen järjestelyssä tuntui olevan pientä sekavuutta.  En ymmärtänyt miksi teos piti kirjoittaa ikään kuin vastaukseksi ensimmäisessä luvussa esitellyille koululaisten kirjeille, varsinkin kun alun kuvailevuus ja etsivätarinamaisuus ei jatku kirjan loppuun asti.  Aihe oli kuitenkin äärettömän mielenkiintoinen, ja kuten aiemmin mainitsin, Glob tietää miten kirjoittaa asiantuntevasti mutta silti mukaansatempaavasti.  Tämän myötä sain inspiraatiota lukea enemmänkin pohjoismaisesta esihistoriasta, vaikka aiemmin se ei ole kiinnostanut lähes lainkaan.

Yllätyin esimerkiksi siitä, että suurin osa (lukuunottamatta vaikkapa huonossa säässä eksyneitä) suohon upotetuista ihmisistä kohtasi väkivaltaisen kuoleman.  Ruumiit on löydetty joko nyöri kaulan ympärillä tai kurkku leikattuna.  Muun muassa käsien ja jalkojen hyvästä kunnosta  sekä ennen kuolemaa nautitusta erikoisesta kasviravinnosta pystyttiin päättelemään, ettei näissä tapauksissa ollut kyse tavallisista talonpojista, vaan hedelmällisyyden jumalattarelle uhratuista.  Jotkut ruumiit oli seivästetty maahan, jottei näiden henget pääsisi kummittelemaan.  Teos on kuitenkin kirjoitettu yli neljäkymmentä vuotta sitten, joten en osaa sanoa missä määrin vanhentunutta tietoa tässä on, tai miten paljon Glob tekee päätelmiä vain vähäisen todisteaineiston  perusteella.

* * *