Kauhukakarat - Jean Cocteau (1929)

Les Enfants Terribles
184 s.

Tavallisten ihmisten ja talojen tavanomaisen maailman ulkopuolella aukeaa epätavanomaisuuden arvaamaton maailma niin sekasortoisena, ettei sen luulisi kestävän koossa kahta viikkoa kauempaa.  - -  Mutta tavallisessa, järkevässä maailmassa sellainen elämä ja sellaiset ihmiset ovat auttamatta tuhoon tuomittuja.  Maailman koko viehätys on näiden ainutlaatuisten olentojen ja heidän hurjien päähänpistojensa aikaansaannosta;  mutta tasapäisyydessään maailma karkottaa ne keskuudestaan kavahtaen sitä hurjaa vauhtia kiitävää pyörremyrskyä, jossa nuo traagiset, haihtuvan keveät sielut asuvat.  Kaikki alkaa niin viattomasti, kuin se olisi vain lasten huoletonta leikkiä.

Cocteaun elokuvat olivat entuudestaan tuttuja (mm.  valloittava La belle et la bête (1946), ehdottomasti paras näkemäni elokuvaversio tuosta klassikkosadusta), ja näemmä tähän romaaniin pätee sama sääntö:  Cocteaun tunnelmallisia kuvauksia on vaikeaa, ellei mahdotonta kuvailla sanoin, ne vain pitää kokea itse.  Tätä romaania pidettiin pitkään todella vaikeana käännettävänä, mitä en yhtään ihmettele.  Lopulta englanninkielinen käännös ilmestyi vuonna 1955, jota ylistettiin maasta taivaisiin todellisena taideteoksena.  Itse luin tämän suomenkielisenä, koska kirja tarttui hetken mielijohteesta kirjaston hyllystä, mutta omaan kirjahyllyyn tämä on ehdottomasti saatava englanniksi (mieluiten Cocteaun kuvituksella).

Elisabeth ja Paul ovat tiiviisti yhtä pitävät (joskin myös rajusti riitelevät) sisarukset, jotka orvoiksi jäätyään muodostavat oman yksityisen maailmansa yhteiseen jaettuun huoneeseen.  Vain harvat ja valitut pääsevät Huoneen salaisuuksien ytimeen, jossa fantasiat ottavat vallan ja jossa Elisabeth ja Paul kieltäytyvät aikuistumasta.  Kuten ylläolevassa lainauksessakin sanotaan, kaikki alkaa viattomista lapsuuden leikeistä.  Keveät iltapäivät vaihtuvat kuitenkin aikuisuudessa myrkylliseen pakkomielteeseen, jonka varjolla ulkopuolista maailmaa ja sen sääntöjä kieltäydytään ottamasta vastaan.  Unenomainen tunnelma ottaa lukijan heti otteeseensa, eikä päästä irti ennen kuin hahmot ovat kurimuksen keskellä.

* * * * *

Osallistuu haasteeseen:  Kirjallinen maailmanvalloitus (Ranska)

Toinen maa - James Baldwin (1962)

Another Country
339 s.

Her clothes were thrown over a chair, his were mainly on the floor.  He had awakened, she was asleep.  She slept on her side, her dark head turned away from him, making no sound.  He leaned up a little and watched her face.  Her face would now be, for ever, more mysterious and impenetrable than the face of any stranger.  Strangers' faces hold no secrets because the imagination does not invest them with any.  But the face of a lover is an unknown precisely because it is invested with so much of oneself.  It is a mystery, containing, like all mysteries, the possibility of torment.

Dynaaminen kerronta vie lukijan 50-luvun lopun Greenwich Villageen, boheemiin taiteilijoiden yhdyskuntaan.  Kirjassa ei ole varsinaista lineaarista juonta, vaan Baldwin tarkastelee erään ystävä -ja tuttavapiirin kautta miten muun muassa seksuaalisuus ja etnisyys ajautuvat törmäyskurssille.  Rotujenväliset suhteet, pettäminen sekä bi -ja homoseksuaalisuus eivät olleet tuolloin suvaittuja, oli sitten kyse Alabaman takamaista tai New Yorkin miljoonakaupungista.

Baldwinin proosa on mielettömän energistä, joka loihtii jokaisen henkilön todella eläväksi.  Intohimoinen ja hieman surumielinen tunnelma saattaa vaellukselle New Yorkin lukemattomille kaduille, juhliin, taiteilijoiden asuntoihin, tupakansavusta sakeisiin baareihin ja hämyisiin jazz-klubeihin.  Eräs ystäväporukkaan kuuluva menetetään melko aikaisessa vaiheessa, joka vaikuttaa jäljelle jääviin erilaisin tavoin.  Tämä menetys sekä edellä mainitut teemat aiheuttavat hengästyttävän paljon jännitteitä, joka ei tee teoksesta missään nimessä kevyttä luettavaa, mutta sitäkin palkitsevampaa kun seuraavillekin lukukerroille jää runsaasti tulkinnanvaraa.

* * * *

Sofien valinta - William Styron (1976)

Sophie's Choice
632 s.

Lähestyessäni nyt ulko-ovea näin heidät molemmat painautuneina tiukasti toisiaan vasten yhtenä ainoana hämäränä ääriviivana vasten vaaleanpunaista käytävää, johon katossa killuva, miltei kokonaan ympäriinsä lenteleviin yöperhosiin peittynyt neljänkymmenen watin lamppu levitti kalvasta valohämyään.  Näkymää hallitsi pituutensa ja voimasta ansiosta Nathan, leveäharteinen voimanpesä, komeutensa kruununa yhtä mustanpuhuva hiuskuontalo kuin jollain siouxilla.  - -  Hän piteli Sofieta tiukasti kiinni käsivarresta, ja Sofie kyyristeli hänen hyökkäyksensä edessä kuin myrskyn tuiverruksessa värähtelevä ruusunnuppu.

Puolalaissyntyinen Sofie joutuu tekemään keskitysleirillä vaikean valinnan, joka varjostaa tämän koko myöhempää elämää.  Stingo, nuori kirjailijanalku Yhdysvaltain syvästä etelästä, joutuu kesällä 1947 keskelle Sofien ja juutalaisen Nathanin myrskyistä suhdetta muutettuaan New Yorkin juutalaisyhteisön keskelle Brooklyniin.  Lopulta Sofien valinta vaikuttaa kaikkien kolmen kohtaloon.

Joskus tulee vastaan kirjoja, jotka muistuttavat miten taannoinen päätökseni opetella jättämään kirja kesken jos siltä tuntuu oli tosiaankin hyvä.  Sinä aikana kun yrittää tarpoa huonon kirjan lävitse, jää monta elämystä kokematta.  Varsinkin tällaisen tiiliskiven ollessa kyseessä.  Tarina olisi periaatteessa ollut todella hyvä, mutta toteutus ei toimi ollenkaan.  Styronin proosa hukkuu täysin polveilevan juonen alle.  Aivan liian montaa teemaa yritetään käsitellä samaan aikaan, onnistumatta kuitenkaan yhdistää niitä.

Materiaalia olisi usean romaanin verran:  juutalaisvastaisuus, syvän etelän rasismi ja orjuus, holokausti, mielisairaus, riippuvaisuus, syyllisyys, seksuaalisuus (joka yritetään kytkeä jokaiseen teemaan niin ettei siinä ole enää mitään järkeä) jne.  Nyt tuntui siltä, että Styronilla oli monta hyvää ideaa ja päätti heittää ne kaikki samaan kasaan.  Loppujen lopuksi Sofien tekemän valinnan paljastuminen ei enää jaksanut kiinnostaa, mikä kenties kertoo enemmän kuin mikään muu.  Mitä henkilöihin tulee, Nathan oli oikeastaan ainoa mielenkiintoinen, ja olisin tavallaan toivonut että tälle olisi annettu tilaa jossain vähemmän tukahduttavassa ja rönsyilevässä tarinassa.

*

Osallistuu haasteeseen:  Kirjallinen maailmanvalloitus (New York)