Uhmattaret: suomalaisten siirtolaisnaisten vaiheita Kanadassa 1890-1930 - Varpu Lindström (1988)

Defiant Sisters: A Social History
of Finnish Immigrant Women
in Canada
205 s.

Vuoteen 1901 mennessä suomalaiset olivat luoneet vankan pohjan tuleville siirtolaisille.  Yhteisöjen kehittyminen pysyviksi siirtokunniksi taattiin naisten aktiivisella osanotolla ja perheiden vakauttavalla vaikutuksella.  Heidän usein sattumanvaraisesti valitsemistaan paikkakunnista kehittyi kanadansuomalaisten suurimmat asutus- ja kulttuurikeskukset.  Pioneerit loivat ensimmäisiä siteitä työpaikkoihin, perustivat ensimmäiset seurat ja kirkot sekä päättivät farmialueiden maantieteellisen sijainnin.  - -  Ensimmäiset suomalaiset naiset olivat myös luoneet ryhmäidentiteetin ja perinteitä, joita heidän seuraajansa usein noudattivat.  - -  Heidän tuli myös olla rohkeita ja vahvoja, olipa sitten kyseessä karhujen karkottaminen, Kalliovuorten kiipeileminen, härkävaljakon ohjaaminen, tai yksinäisyyttä vastaan taisteleminen.

Naisten historia on aina kiinnostavaa, ja tähän törmäsin kun etsin suomalaisten siirtolaisuutta käsitteleviä kirjoja.  Kanada on maana jäänyt tähän mennessä hämärän peittoon, enkä edes tiennyt että sinnekin virtasi siirtolaistulvia Yhdysvaltojen lisäksi.  Lindströmin tutkimus on sinällään aika käänteentekevää, koska se tutkii suomalaisten siirtolaisuutta Kanadassa naisten näkökulmasta, mutta myös mittavan haastattelu -ja kirjeaineiston takia.  Vaikka joidenkin kirjeiden kieli oli hiukan haastavaa, nautin todella paljon ihmisten omien kokemuksien lukemisesta.  Yllätyin muun muassa siitä, että Klondiken kultakuumeen aikaan siellä oli ainakin kolme suomalaista naista, jotka olivat myös ylipäätään ensimmäisiä naisia valtausalueilla.

Vaikka aluksi siirtolaiset valitsivat melkein umpimähkään asuinalueensa, niillä alueilla joissa oli parhaimmat elinolosuhteet oli Suomen kaltaista luontoa.  Ihmisiä muutti pois ankarilta preeria-alueilta vuosien saatossa yhä enemmän ja enemmän, ja toisin kuin muista maista tulleet preerialla viihtyvät siirtolaiset, suomalaisia suuntautui lähinnä Ontarion alueelle (Thunder Bayn satama- ja puuteollisuuskaupunki suurin suomalaiskeskus).  Tämän osaltaan selittää se, että suurin osa osa naimattomista naisista ryhtyi kotiapulaiseksi, joista oli suurin pula kaupungeissa.  Naiset pääsivätkin maahan vain maanviljelijän perheenjäsenenä, morsiamena tai kotiapulaisena.

Siirtolaiselämä kuitenkin rasitti enemmän miehiä kuin naisia, niin kuin käy ilmi tästä aikalaistoimittajankin lauseesta:  "Elämä oli niin vaikeaa, työttömyyttä, nälkä kurnutti vatsassa, yksinäisiä miehiä, ei edes rahaa mennä takaisin Suomeen.  Kyllä sen ymmärtää miksi he valitsivat itsemurhan...  Kun olet vierasmaalainen et ole minkään arvoinen, ja pian alat uskoa sen itsekin".  Naisetkin tekivät itsemurhia, mutta paljon vähemmän, ja yleensä ratkaisuun päätyivät ne, jotka eivät halunneet rasittaa perhettään riutumalla pitkän sairauden kourissa.

Naisten ystäväverkosto oli myös kestävämpi, joka selittyy taas asuinpaikan valinnalla.  Naisten seurelämäkin oli onnellisempaa, ja he olivat valmiimpia avioitumaan muidenkin kansallisuuksien kanssa.  Tosin moni nainen halusi olla itsenäinen ja tienata, eikä antaa avioliiton sotkea suunnitelmiaan.  Yleisesti naisten parempien olojen takia he olivat todennäköisempiä jäämään pysyvästi Kanadaan.  Ylivoimaisesti yleisin kotiapulaisen ammatti toikin kunnoitusta ja arvovaltaa, ja viinatrokarin sekä prostituoidun hommatkin toivat kaivattua itsenäisyyttä.  Usein prostituoidut olivat hyväkäytöksisiä ja hyvin pukeutuvia, vaikka yhteisön muut naiset heitä karttoivatkin.

Vaikka Lindströmin tutkimuksen pääpaino onkin asutushistoriassa ja sosiaalisessa näkökulmassa eikä käsittele ollenkaan kulttuurielämää, joka tarkoittaa minun makuuni hieman liikaa tilastotietoja ja prosenttilukuja, kirja on silti tutustumisen arvoinen.  Itseäni eivät myöskään kiinnostaneet osiot seurakunnista ja sosialistijärjestöistä, mutta terveys ja hyvinvointi, avioliitot sekä työ olivat todella kiinnostavia.  Suomennos tosin on hieman kömpelö, mutta ei se kuitenkaan ratkaisevasti luettavuuteen vaikuttanut.

* * *

Osallistuu haasteisiin:  Kirjallinen maailmanvalloitus ja Kansankynttiläin kokoontumisajot